VAELLA MINUN KANSSANI

Oikea opetus oli hänen suussansa, eikä vääryyttä tavattu hänen huuliltansa. Rauhassa ja vakaasti hän vaelsi minun kanssani, ja monet hän käänsi pois pahoista töistä. Mal.2:6

Malakian kirjassa Jumala kertoo meille Leevin liitosta, joka liittyi Vanhan Liiton pappistehtävän hoitamiseen. Sama tehtävä kuuluu nykyään kaikille kristityille. Opimme tästä kolme tärkeää asiaa:
1. Mikä papin puheessa on tärkeää?.
2. Mikä antoi opetukselle tehoa?
3. Mikä oli seuraus?

OIKEA OPETUS
Oikea opetus ei ole vain ns. oikeaoppisuutta, joka tarttuu Raamattuun vain oppikirjana. Tällöin ihminen saattaa olla kovakin kiivailija oikean opin puolesta, mutta hänen asenteensa ja toiminta voivat olla täysin Raamatun henkeä vastaan. Luulenpa, että jokaisella meillä on tästä omakohtaisia kokemuksia ja vielä surullisempaa, olemme joskus itsekin sortuneet tällaiseen käytökseen. Todellinen Raamatun tunteminen johtaa meitä yhä syvenevään totuuden tuntemiseen kaikilla elämänalueillamme. Ei vain tilaisuuksissa vaan arjen keskellä: kotona, työpaikalla, koulussa, kavereiden keskellä ja yksin ollessamme (todellisuudessa uskova ei ole koskaan yksin). Mitä taas tulee opettamiseen, niin kokonaisvaltainen Raamatun tunteminen on tällöin ensiarvoisen tärkeää. Tällöin osaamme laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja ottaa jumalan sanasta kullekin henkilölle ja/tai seurakunnalle sopivat kasvuainekset.

VAKAA VAELLUS
On mielenkiintoista kuinka Raamatun henkilöitä kommentoidaan jo heti Mooseksen kirjoissa. Eenokista sanotaan, että hän vaelsi Jumalan yhteydessä. Samoin Jumalan yhteydessä vaeltaviin luetellaan Nooa. Aabrahamia kutsutaan Jumalan ystäväksi! Uusi Testamentti jatkaa ja syventää vaellusteemaa. Uskon kävely hengessä. Ei vain kerran ratkaisun tehneenä vaan päivittäistä vaellusta kuuliaisena Jumalalle ja Häneltä oppien.
Huomaatko kuinka tärkeää meidän on ymmärtää Jumalan sanaa ja elää Hänen antamin voimavaroin. Uskonnollisuus pyrkii aina erottamaan puheen elämästä ja uskon arjesta. Ikään kuin henkilön ammattipätevyys ja henkilökohtainen elämä olisivat erillään toisistaan. Tämä ei ole Raamatullinen eikä sitä myötä totuudellinen kuva maailmasta saatikka ihmisestä. Sama pätee esim. vastuunkantajan valitsemiseen seurakunnan palvelutehtäviin (1.Tim.3). Ensimmäinen asia mitä tarkastellaan on hänen persoonansa, luonteensa ja kuinka hän toimii kotonaan läheistensä parissa. Opetus koetellaan arjessa ja varsinkin omassa perhepiirissä. Pelkät tilaisuuksissa esiintymiset ja puheet eivät tee vielä MIESTÄ! Hedelmä pitää näkyä arjessa, muuten usko on vain esiintymistä ja bluffia.

KÄÄNTYMYS
1.Tess.1-luku kertoo meille kuinka Paavali ja apostolit tulivat Tessalonikiaan.
”meidän evankeliumimme tuli teidän tykönne, ei ainoastaan sanana, vaan myös voimana ja Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella – niin kuin tiedätte, millaisia me olimme teidän keskuudessanne, teidän tähtenne.” 1.Tess.1:5

Jumalan sana tuli Tessalonkian alueelle voimallisesti. Luulenpa, että useimmiten luemme tuon jakeen tavalla, joka nostaa ihmeet ja merkit pois asiayhteydestä. Suurin ihme oli apostolien oma elämä! ”millaisia OLIMME teidän keskuudessanne”. Ja mikä oli seuraus:
”ja teistä tuli meidän seuraajiamme ja Herran, kun suuressa ahdingossa otitte sanan vastaan ilolla Pyhässä Hengessä, niin että te olette tulleet esikuviksi kaikille uskoville Makedoniassa ja Akaiassa. Sillä teidän tyköänne on Herran sana kaikunut; ei ainoastaan Makedoniaan ja Akaiaan, vaan kaikkialle on teidän uskonne Jumalaan levinnyt, niin ettei meidän tarvitse siitä mitään puhua." 1.Tess.1:6-8

Kun meidän vaellus on samansuuntainen kuin puheemme ja varsinkin opetuksemme, niin voimme odottaa monien kääntyvän Jumalan puoleen.